Rheinin virtauksia vastaan
1. - 11.7.
Olemme palanneet "lomamatkaltamme" Sloveniaan, rikastettuna monella uudella kokemuksella ja muutamalla kilolla painoa. Vihdoin pääsemme kokeilemaan jokiajelua Rheinillä. Olimme tietenkin siiihen varautuneet lukemalla kirjoja ja matkakertomuksia ja jollakin tavalla jännitti, miten pärjätään raskaan ammattiliikenteen ja kovan virtauksen kanssa. Lopputulos jo tähän alkuun: ainakin meille Rhein ei ollut mitenkään vaikea ajaa kun vain seurasi rahti- ja myöhemmin matkustaja-alusten liikkeitä ja pysyi myös ajoväylällä, joka on erittäin hyvin merkattu. Rannalta katsottuna virtaus näyttää välillä hirveältä mutta itse ajaessa sitä tuskin huomaa muuten, kuin että vauhti pohjan suhteen oli noin 40 % pienempi kuin vauhti veden suhteen.
Oberhausenista ajoimme ensimmäisenä päivänä Duisburgiin uuteen marinaan (rahoitettu EU:n varoilla, kun vanhaa satama- ja teollisuusaluetta muokataan uuteen uskoon) ja sieltä seuraavana päivänä Düsseldorfiin. Sekin oli uusi satama ja satama-aluetta reunusti mitä mielenkiintoisimmat rakennukset, lähinnä sinne olivat keskittyneet media-yritykset. Köln oli sen jälkeen vuorossa ja siellä satama oli valtavan mylleryksen kourissa, eli aika paljon Duisburgia ja Düsseldorfia jäljessä. Tällä alkumatkalla rannalla oli vielä suhteellisen paljon teollisuutta, mutta kuitenkin paljon vähemmän kuin mitä olimme etukäteen kuvitelleet.
Kölnin jälkeen maisemat alkoivat vähitellen muuttua, vuorenrinteitä ja linnoja kohta joka puolella ja sitä myöten myös matkustajalaivoja oli paljon liikkeellä. Mukavan illan vietimme Brohlin satamassa. Veneseura on pieni ja pitkän illan jälkeen päätimme vaihtaa seurojemme liput, eli sinne jäi ensimmäinen Meritien lippu ja kotiin tuomme Brohler Boot Clubin (BBC) lipun. Koblenz on näkemisen arvoinen kohde. Siellä Deutsche Eck:llä Mosel-joki päättyy Rheiniin ja vastarannalla valvoo mahtava linnake. Koblenzista etelään alkaa sitten varsinainen vuoristo-osuus joka huipentuu St. Goarin kohdalla Loreley-kallion huikeisiin maisemiin. Sieltä ne jatkuvat noin Rüdesheimin viinikylään saakka. Siitä eteenpäin joki muuttaa taas ilmettään. Rannat ovat matalia, joki leveä ja paljon on sivuhaaroja ja rantaniittyjä. Tullessamme Mainziin oli melkein vaikea löytää Mainin alku, kun se oli Rheinia niin paljon kapeampi. Rheinin osuuteen meni 10 päivää, josta vietimme lepo- ja katselupäiviä Düsseldorfissa, Koblenzissa ja St. Goarissa.