Belgradista Smederevoon saakka joen oikealle puolella on metsäinen kumpuileva harju, siitä eteenpäin rantamaisemat mataloituvat. Itse Smederevossa joen rannalla mahtavan linnakkeen jäännökset. Tonava levenee tuntuvasti ja tuntuu enemmän isolta järveltä kuin joelta. Yritämme löytää ankkuripaikkaa, mutta kaikki saarten ympäristöt osoittautuvat liian mataliksi. Kiinnitymme loppujen lopuksi Kostolacin ponttooniin jossa on jo meidän satunnaisen eskaaderin hollantilaiset ja ranskalaiset kumppanit. Kostolacissa on iso voimalaitos ja koko pikkukaupunki rakentuu sen ympärille.

Kostolacista Ramiin, jossa taas linnake joen rannalla. Sen jälkeen rantamaisemat muuttuvat metsäisestä vihreästä enemmän auringon paahtamaan keltaiseen.

Matkalla Golubaciin meillä on yhtäkkiä enää vain 50 cm vettä kölin alla, onneksi löydämme nopeasti takaisin syvemmälle väylälle. Tonavalla väylät muuttuvat koko ajan ja siltä osin pitää tosiaan olla tarkkana. Saksalainen Ubena on tähän saakka käynyt 6 kertaa hiekassa ja menettänyt yhden ankkurin. Golubacista alkaa 110 km:n reitti ”Rautainen portti”. Joki puristuu kallioseinämien väliin ja näkymät ovat välillä huikeat. Suurin mittaamamme veden syvyys oli noin 75 m. Rautaisen portin ensimmäisen osan jälkeen jäämme pikkukaupunkiin Donji Milanovaciin. Tutustumme serbialaiseen pariskuntaan, joka ehdottomasti haluaisi ostaa Rumbalotten ja vaatii tulevansa ostajalistalle, hinnasta kuulemma ei ole väliä. He kutsuvat meidät veneeseensä lounalle ja vietämme muutaman mukavan hetken. Donji Milanovacissa koemme myös ensimmäisen kerran Tonavan tuulia. Aamulla tuulee idästä, mikä ei vielä häiritsee ponttoonillamme. Iltapäivällä tuuli kääntyy länteen ja voimistuu ja hetkessä ympärillämme kiehuu. Teemme pikalähdön läheiseen kauniiseen Porečka-joen lahteen, jossa on rauhallista vaikka ukonilma pyörii lahden vuorilla. Seuraavana aamuna lähtö rautaisen portin toiselle osuudelle, jolle osuu kaikista ahtaimmat paikat. Sen jälkeen tulee koko matkan suurin sulku, Portile de Fier tai Djerdap 1. Sulun toinen osa kuuluu Romanialle ja toinen osa Serbialle, viikottain vaihtuu sulutusvuoro. Sulussa on kaksi peräkkäistä kammiota, jossa kummassakin on 15 m lasku. Eli ajetaan ensiksi ensimmäiseen kammioon, lasketaan 15 m, ajetaan toiseen kammioon ja lasketaan toiset 15 m. Sulun jälkeen rantamaisemat ovat taas matalia. Kladovossa hoidamme itsemme ulos Serbiasta ja olemme siitä eteenpäin pari päivää ”maattomia” eli voimme vain ankkuroida Tonavalla, joka on kansainvälinen vesitie. Lähtiessämme Kladovasta tuuli voimistuu ja ihan tuntuu siltä, että oltaisiin kotoisilla vesillä. Löydämme ankkuripaikan joen mutkasta pienen romanialaiskylän rannalla. Illalla romanian rajapoliisivene tulee kyselemään tietojamme ja toivottaa hyvää matkaa. Tuuli jatkuu seuraavanakin päivänä, maisemat muuttuvat välillä melkein aromaiseksi. Tullessamme koko matkan viimeiselle sululle, Djerdap 2, 10 – 12 m/sek. luoteistuuli tekee takaapäin pahoja aaltoja suoraan sulkuun. Onneksi pääsemme ensimmäisenä ajamaan sisään, koska kiinnittyminen vaati pari yritystä. Km 837 Girla-Mare saaren takaa löytyy kaunis ja suojattu ankkuripaikka. Sieltä lähdemme 31.8. Bulgarian puolelle Vidinin kaupunkiin, jossa hoidetaan passitarkastukset yms. Voimme jäädä poliisin ponttoonille, joten vene on hyvin vartioitu. Vidin on mukavan rauhallinen kaupunki, jossa on myös iso linnake, Baba Vidi. Viereisestä ravintolalaivasta löytyy Tonavan muikkuja, Ukelei. Ne ovat niin hyviä, että käymme myös seuraavana päivänä siellä syömässä. CO II ja Romar 1 ovat kirjoittautuneet Romanian puolelle, pysymme heidän kanssa tekstari-yhteydessä. Saksalainen Ubena taas saapuu myös Vidiniin, vietämme heidän kanssa iltaa, jolloin kertovat monista vastoinkäymisistä. Viimeisenä tosiaan menettivät ankkurin. Huono onni vain jatkui, koska tänään kuulimme VHF:stä, että he olivat taas joutuneet hiekkaan ja jokipoliisi järjesti heille apua. Mahtaa olla hermot jo aika kireällä. Me pääsemme mahtavaan ankkuripaikkaan km 710, jossa vietämme päivän täysin kirkkaassa ja tuulettomassa säässä ja täälläkin taas romanian rajapoliisi käy tarkistamassa meidät. Illalla paikalliset kalastajat ovat vetäneet verkon koko sivuhaaran aukon eteen, saapas nähdä miten täältä huomenna päästään ulos!